Luomu
Luomu = luonnonmukaisesti tuotettu. Periaatteena on tuottaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Viiniä voidaan kutsua virallisesti luomuviiniksi, jos viinitarhat ja -valmistamot on hyväksytty ja sertifioitu luomutuotantoa valvovassa organisaatiossa. Sertifiointikriteerit vaihtelevat maittain.
Jokainen luomutuotantoon siirtyvä viljelijä käy läpi muutoskauden, jonka aikana maaperä puhdistuu aiemmin käytetyistä keinotekoisista lannoitteista ja tuholaistorjunta-aineista. Tyypillisesti tähän menee aikaa kolmesta viiteen vuotta. Vasta virallisesti määritellyn ajan ja lukuisten viranomaistarkastusten jälkeen tuottaja voi vihdoin lisätä luomuviinistä kertovan sertifikaatin pullojen etiketteihin.
Vuodesta 2012 lähtien luomukriteereitä laajennettiin viljelmiltä myös viininvalmistustiloihin. Uusien määräysten tultua voimaan esimerkiksi sulfiittien määrää viineissä on pitänyt rajoittaa. Sulfiittien tarkoituksena on suojella viinejä bakteereilta ja hapettumiselta.
Biodynaaminen
Biodynaaminen tapa viljellä perustuu ekologisuuteen. Sen tavoitteena on saavuttaa tasapaino ja harmonia luonnon kanssa. Voidaan sanoa, että biodynaamisuus on luomua pidemmälle vietynä. Viljelyssä noudatetaan rytmiä, joka perustuu kuunkiertoon, maan liikkeisiin ja vuodenaikojen vaihteluun. Viinintuottajat ajoittavat kaikki viininviljelyyn ja –tuotantoon liittyvät askareet tarkan aikataulun mukaisesti.
Biodynaamisessa viinintuotannossa ei käytetä tuholaistorjunta-aineita tai keinotekoisia lannoitteita. Maaperän puhdistuminen niistä vie aikaa, joten monet tuottajat aloittavatkin ensin luomuviljelyn. Muutaman vuoden päästä sen aloittamisesta - maaperän puhdistuttua – voidaan siirtyä biodynaamiseen viljelyyn. Biodynaaminen viljely täyttää aina myös luomuviljelyn vaatimukset.
Biodynaamisen viininviljelyn tarkoituksena ei ole taistella tuholaisia vastaan, vaan kasvattaa köynnösten omaa vastustuskykyä luonnollista tasapainoa kehittämällä. Biodynaamisten viinien valmistuksessa käytetään viinitilojen omia luonnonhiivoja. Rikkiä/sulfiittia käytetään hyvin vähän ja viinejä suodatetaan vähemmän kuin perinteisellä tavalla valmistettavia viinejä.
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen mallissa otetaan huomioon paljon muutakin kuin torjunta-aineet ja keinotekoiset lannoitteet; vedenkulutus ja –puhdistus, energiankäyttö ja logistiikka vaikuttavat myös suurelta osin tuotteiden kestävään kehitykseen. Tarkoituksena on säästää luonnon resursseja ja minimoida ympäristövaikutukset. Voidaan sanoa, että kestävän kehityksen päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin meillä.
Useissa maissa on omia kestävän kehityksen ohjelmia ja sertifikaatteja. Etelä-Afrikassa on käytössä Integrity & Sustainability, Ranskassa Terra Vitis, Ascert ja Sustainable Viniculture in Champagne. Uuden-Seelannin järjestelmä on nimeltään Sustainable Winegrowing ja Chilen vastaava Wines of Chile Sustainability code.
Eteläafrikkalainen viininvalmistaja KWV on maansa edelläkävijä, kun puhutaan kestävän kehityksen periaatteista. Kyse on muustakin kuin pelkästä viininviljelystä.
KWV:llä on ”Integrity & Sustainability” sertifikaatti eli heidän toimintansa perustuu rehellisyyteen ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Sertifikaatin valmistelu aloitettiin 1988, ja vuodesta 2010 lähtien on sertifiointi ollut valmiina käyttöön. KWV:llä on tänä päivänä noin 30 sertifioitua viininviljelijää. Pääpiirteet sertifioinnissa ovat:
- Kemikaalien käyttö viljelyksessä; mitään jäämiä ei saa olla sadonkorjuun aikaan.
- Siirtyminen luonnollisempiin keinoihin tuholaistorjunnassa.
- Veden puhdistus ja käyttö.
- Kierrätys ja käytetyt materiaalit.
- Energian säästäminen.
- Turvalliset työolosuhteet.
- Elintarviketurvallisuus.
KWV on ensimmäinen viinitalo joka käyttää sertifiointia viininviljelijöilleen. Ulkopuolinen tarkastaja tekee tiloille satunnaisia tarkistuksia kerran kolmessa vuodessa.